Oppaana olemista

Heippa taas. On perjantain aamuyö. Avustajani ensimmäinen päivä meni siihen että odotteliimme häntä Bankokin kentällä pari tuntia kunnes sai laukut ja pelit ja vehkeet. Kotiutumisen jälkeen kävimme Voten kanssa ajeluttamassa Anna-Liisaa tutustumassa kaupunkiin. Ymmärrettävästi hän oli kyyninen siihen että näki miesten, olipa saksalaisia, englantilaisia, ranskalaisia, suomalaisia tms. kävelyttävän thaityttöjä vierellään. Ymmärrän. Anna-Liisa,  avustajani on toiminut 28 vuotta rehtorina Oulussa, lisäksi opetuspäällikkönä ja elänyt hyvin akateemista elämää. Paikallinen naisystävä ei ole välttämättä seksin vuoksi. He ovat maailman parhaita palvelijoita ja hyviä seuralaisia. Mieluummin kutsun näitä naisia escort-palvelijoiksi. He ovat hyvin puettuja, asiallisia, hyvin käyttäytyviä ja mukavia. Jos ravintolaan tulee vaikka isä ja äiti ja kolme lasta, parempaa huolenpitoa et voi saada mistään. Paikalliset ravintolatyöntekijät pitävät huolta lapsistanne usein paremmin kuin suomalaiset, perheen ulkopuoliset hoitajat.

Pari vuotta sitten pyysin erään, paikallisen suomalaisravintolan, pitkä-aikaista hovimestaria kaverikseni skootterin kyytiin katsomaan suurta Prhata (budhismiin liittyvä hahmo) joka on tehty Kuninkaan virassaolemisen 50-vuotisjuhlan kunniaksi v. 1996 erään vuoren seinään 20 miljoonalla vanhalla markalla. Taideteos on 130 metriä korkea ja 70 metriä leveä. Kyseinen, kolmikymppinen neito, Giab sanoi etta kiva, pääsen samalla käymään kotonakin, Hän sattuu olemaan kotoisin siitä kylästä missä iso kallis vuorikoriste on. Paluumatkalla pysähdyimme hänen kotiinsa, tapasimme hänen yli 80 vuotiaan isänsa ja muita sukulaisia ja ajoin hänet takaisin kotiinsa skootterin takapenkillä koskematta sormellakaan häneen. Olemme edelleen hyviä ystäviä. Siis tällaisiakin esimerkkejä ja minulla nitä on paljon.

Esittelin Budhan lisäksi Anna-Liisalle luonnopuiston ihmeet thai-näytöksineen ja elefanttien esiinmarsseineen. Loppuppuiltapäivän halusin olla taas meren rannalla hoitamassa psoriasistani kotikuntoon. Esittelin hänelle myös minua jo vuosikaudet hieroneen mukavan naisen Hwariin ja hänen noin 20v nuoremman miehensä Tohan. Tunnen viime vuodelta myös heidän kauniin tyttärensa Safian joka on avioitunut viime kesanä ja muuttanut Turkkiin. Safian kanssa kävin vuosi sitten kaksi kertaa kuuntelemassa hyviä bändejä ja ajoin Safian aina kiltisti äidin ja isäpuolen luokse kotiin. Täkäläisistä saa todella hyviä ystäviä.

Eilen ajelimme autolla avustajani kanssa pitkin Pattayaa. Menimme syomään ravintolaan. Tilasimme molemmat valkosipulissa ja chilissa friteeratut katkaravut ja yhdet oluet. Koko lysti, iso annos pöytään kannettuna, siis oluineen, maksoi yhteensä 460 bahtia. Avustajani kysyi onko täällä tapana antaa juomarahoja. Sanoin kuten aina kaikki täällä: UP TO YOU. Lasku oli siis 460 bahtia ja kun hän jätti 40 bahtia tippia, oli koko summa siis 500 bahtia eli 10 euroa. Ravintolassa syötynä ja pöytään kannettuna ! Tänään palattuamme scooteriretkeltä ostin paikallisesta kojusta kahdelle hengelle nuudelikeiton porsaanlihalisukkeineen. Hinta yhteensä 50 bahtia eli yksi euro. On yhtä kuin 50 senttiä per pää. Sisältää nuudelikeiton, toiseen pussiin käristettyä porsaanlihaa, kolmanteen kuusi kalapullaa ym. ym. On tämä uskomaton maa. Welcome !

Ystäväni Vote on rakentanut tuohon “eläketalooni” myös suomalaisen saunan. Siellä avustajani tällä hetkellä nautiskelee löylyistään ja palaa sitten tähän päätaloon omaan makuuhuoneeseensa. Tilaa talossa on runsaasti. Anna-Liisa oli siis menossa Canarialle mutta vihjaisin että sen minkä matkan hinnassa menettää, sen täällä perillä halvoilla hinnoilla voittaa. Nyt hänkin on sen jo kokenut ja uskoo.

Täältä on paljon ihmeellistä kirjoitettavaa ja nyt onkin mukava kirjoittaa kun vaalipäällikköni Harri Pöntisen ostama, ja avustajani tänne tuoma, suomalainen näppäimistö myös kirjoittaa sekä äät että ööt. Kiitos myös tietokoneen etäohjelmoinnista eduskunnan ATK-tuelle joka todellakin puhelimitse maapallon toiselta laidalta opasti ohjelmoimaan thaimaalaisen tietokoneen ymmärtämään, että maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa. Muun muassa ää ja öö.

Vaivasin Pöntistä Ouluun eilen toisellakin tavalla. Vaatturini Mike ei tiennyt minkälainen on frakkikokonaisuus. Takin ja housut toki tiesi, mutta ennen kaikkea frakin erikoinen liivi oli outo värkki. Niinpä taas hälyytin Pöntisen Oulussa kuvaamaan frakin kaikki elementit jossakin. Hän sai apua Malmin Tuomolta, joka on hyvä ystäväni. Hän laulaa mm. Pohjan Laulussa, joten tiesin, että Tuomolla taatusti on frakki. Niinpä eilen illalla tietokoneen ruudulle pölähti 11 kuvaa frakin eri elementeistä. Samat kuvat on menneet myös vaatturi-Miken koneen ruudulle. Saas nähdä, millainen vekotin sieltä valmistuu. Frakki kaikkine tykötarpeineen maksaa 120 euroa eli saman minkä olen maksanut vuosittain vuokrana frakista Linnanjuhliin. Soinin Timo joutuu nyt hankkimaan uuden hovihankkijan. Minulla on ollut tapana joka vuosi aina varata samasta pukuvuokraamosta frakit molemmille ja hakea ne. Timon vakanssi on juhlien jälkeen ollut palauttaa ne. 

Että ottaa pannuun, että Kärppien entinen tsekkipelaaja Peter Ton aloitti Pietarin turnauksen maalinteon, siis Sparta Prahalle, ja Kärpät hävis. Näistä tilastotiedoista kiitokset taas ystävälleni Hemmo Kuuranhallalle Oulun Rajakylään, osoitteen Kurjenpolvi kakkosen kellarikerroksen television ääreen. Näillä olemassaolevilla värkeillä MTV-3 ei vielä näy täällä.

Mutta nyt hyvää yötä ! Onpa kiva kirjoittaa omilla kirjaimilla.

Lyly, Hymyjen maa !

Vastaa