Olin viime viikolla Leipzigissa entisen Itä-Saksan alueella eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan lähettiläänä nelipäiväisessä ”International Transport Forumissa”.
Forum pitää päämajaansa Pariisissa mutta Leipzig on lobannut itselleen kymmenen vuoden sopimuksen kongressin järjestämisestä vuosittain siellä. Kokous jättää kaupunkiin merkittävän mammonan. Leipzig on 1000 vuotta vanha Helsingin kokoinen merkittävä messu- ja kongressikaupunki. Kaakkurin päässä kaupungista sijaitsee massiivinen Leipziger Messe. Alueella on suunnattomia näyttelytiloja ja kaiken keskellä suurin näkemäni lasinen kaarihalli johon mahtuu kymmeniä tuhansia vieraita messuamaan tai gaalapäivällisille. Puolen tuhannen populaamme varten lasilaitoksesta oli erotettu vain pieni osa.
Kaupunki tunnetaan myös arvokkaasta yliopistostaan. Ouluunkin on kytköksiä koska juuri siellä apteekkari A.W. Jalander kehitytti 1930-luvulla omistamalleen Merijalille Tervaleijonan reseptin.
Leipzigiin on vaikeampi päästä kuin Ouluun. Ensin lennetään Berliiniin josta jatketaan tunti junalla. Leipzig-Hallen vasta valmistunut lentokenttä on suunniteltu enimmäkseen DHL:n ja muun maailmanlaajuisen rahtiliikenteen keskukseksi. Tulisiko aikoinaan agendalla ollut Oulun messu- ja kongressikeskus palauttaa alueemme matkailun Master Planiin ? Samassa strategiassa on jo nyt suunnitelmat ja rahoitus Oulunsalon kehittämiseksi nykyisen 800.000 kävijän kentästä 1,5 miljoonan matkustajan kansainväliseksi terminaaliksi.
Tutustuin myös BMW:n autotehtaaseen messualueen vieressä. Tehdas on 80.000 neliömetrin kokoinen kolossi = neljä kertaa Raksilan markettien yhteispinta-ala. Ihmettelin käytävässä olevia polkupyöriä. Seuraavan oven takana avautui kilometrin mittainen käytävä jonka vieressä mutkitteleva liukuhihna kuljetti komponentteja. Sadat robotit ja 700 ihmistä lisäsivät taukoamatta uusia osia alkupaloihin. Ensimmäisen palasen asetuttua hihnalle alkoi tuote vähitellen kehittyä sikiöstä auton näköiseksi. Kuljettuaan tehtaassa 5,2 tuntia tapahtui synnytys ja valmiin auton moottori parkaisi ensimmäisen kerran. Sen jälkeen rattiin istui testaaja. Jokaista yksilöä testataan viisi tuntia ennen kuin se on asiakasvalmis.
Pisin yksittäinen käsityö on kaapelipaketin asennus. Henkilöautossa on 1,5 kilometriä johtoja. BMW:n piuhapaketit valmistetaan Romaniassa. Paketin asennukseen saa mennä kahdelta mieheltä enintään 78 sekuntia. Jotta liukuhihnahommasta ei tulisi Chaplinin ”Nykyajan” kaltaista typerryttävää työtä, voi jokainen vaihtaa vuoronsa aikana kolme kertaa työpistettä. Siksi polkupyörät.
Keskiviikkona valmistettiin ”vain” 400 autoa ja töitä tehtiin yhdessä kahdeksan tunnin vuorossa. Torstaina piti valmistua 600 autoa ja työskenneltiin kahdessa kuuden tunnin vuorossa. Ketään ei taantuman vuoksi oltu irtisanottu eikä lomautettu vaan työaikoja joustettiin tuotannon mukaan. Työntekijöillä on työsopimuksessa joustopykälä: plus tai miinus 300 tuntia vuodessa. Sen mukaan työtä jaetaan kaikille tasapuolisesti menekin mukaan.
Olisiko mallia meidänkin työehtosopimuksiin?
Lyly Rajala
kansanedustaja (kok)
Oulu
Teksti on alunperin julkaistu sanomalehti Kalevan yleisönosastolla julkaistu 12.6.2009