Edellinen tarina loppui yöllä Ylläksen huipulle. Sopivan lyhyen yöunen jälkeen Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointi- ja elinkeinovaliokunnat jatkoimme aamulla matkaa. Bussiin tulivat oppaiksi Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka joka on jo kauan sitten siirtynyt Parikkalasta kiinteistövälittäjän hommista Kolariin kunnanjohtajaksi. Hän ajatti meidät pyynnöstäni EU:n rahoilla teetettyä maisematietä pitkin Iso-Ylläkseltä Äkäslompolon puolelle. Muut oppaat olivat Lapin matkailuun liittyviä päälliköitä. Kaikki saivat varmasti ajankohtaista tietoa siitä mikä on Suomen ja Ruotsin lapin ero: Ruotsin puolella ei ole mitään laskettelu- eikä matkailukohteita kun taas Suomen Lappi on niitä täynnä. Investointeja on Suomen Lappiin tällä hetkellä suunnitteilla peräti 5 miljardin euron edestä.
Matka jatkui taas vaihteeksi Ruotsin puolelle Pajalaan jossa kirjailija Mikael Niemi kertoi best-seller kirjansa “Populaarimusiikkia Vittulanjängältä” synnytystuskista hyvin hauskalla tavalla. Kirja on muuten kirjoitettu alunperin ruotsiksi. Mikael ei puhu ns. oikeaa suomea vaan “meän kieltä”.
Viime kauden kansanedustajakollega Simo Rundgren on nykyisin lopettanut pappispuuhat ja on projektipäällikkönä “Meän maa”-projektissa. Se tarkoittaa mm. Kolari-Pajalan molemminpuolin rajaa syntyvää suunnatonta rautakaivosta. Täysillä ollessaan se tulee tuottamaan 13 miljoonaa tonnia rautamalmia vuodessa. Kaivoshankkeeseen liittyen tulisi rautatietä jatkaa valtakunnan rajana olevan Torniojoen yli Ruotsin puolelle noin 20 kilometriä. Ja se tulisi tietysti tehdä Suomen raideleveydellä. Meillä on Venäjän vallan ajalta periytynyt venäläinen raideleveys jolla voi körötellä samalla junalla vaikka Vladivostokiin. Ruotsissa ja Norjassa taas on käytössä kapeampi raide. Mikäli tuota vuotuista malmimäärää ei saataisi Kemin tai Oulun satamiin rautateitse, tarkoittaisi se pohjoisen teille 325.000 rekkaa lisää vuodessa eli noin 1000 rekkaa päivässä nykyisen liikenteen lisäksi. Mission impossible !
Lounas nautittiin Pajalan Folket Husissa. Sellainenhan on jokaisessa Ruotsin kunnassa. Niitä kai voi verrata meidän työväentaloihin. Tutkimme aluetta vielä iltapäivän Ruotsin puolella erinomaisen hauskaa kieltä puhuvan ja erittäin tietävän ja määrätietoisen kunnallisneuvos Bengt Niskan ohjauksessa. Hän ei ainakaan piilotellut vakkaansa kannen alle vaan ilmoitti suoraan mitä tulemme tekemään että kaivoshankkeet toteutuvat. Hyvä määrätietoinen mies.
Päivälliselle pyyhälsimme Aavasaksalle jossa meitä odotti hyvä ystäväni, yrittäjä Jouko Kinnunen ja Ylitorniolle 18 vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalta Kuortaneelta kunnanjohtahjaksi muuttanut Erkki Keski-Nisula. Söimme maittavan aterian Aavasaksan paviljongilla ja kuulimme Länsi-Lapin lentomäkihankkeesta. Se tulisi valmistuessaan olemaan maailman ainoa mäki jossa vauhdinotto tapahtuisi tunnelissa. Kun Aavasaksan kaunista vaaraa ei saa vahingoittaa niin ovat keksineet että vauhdinottomäenhän voisi rakentaa vaaran sisään ja sieltä sitten luukusta ulos puolessa välissä vaaran äkkijyrkkää rinnettä. Eipähän olisi tuulivaikeuksiakaan. Hyvä ja kannatettava idea mieluummin kuin sen kilpaileva hanke Suomulle Itä-Lappiin. Olisi jo aika lännenkin saada jotain hankkeita alueelleen. Kahvien ja useiden (ainakin minä) konjakkien jälkeen suuntasimme yöksi Kemin Cumulukseen. Piti suksia kiivaasti nukkumaan kun seuraavana aamuna meillä oli tapaaminen herra IKEAn eli Ingvar Kampradin kanssa Haaparannan kaupungintalolla.
Siitä vaikka huomenna ! Lyllerö kesätunnelmissa.
PS. Olen tänään lauantaina 11.7. ehtinyt ajaa jo aamulla Kärsämäelle kuuntelemaan elämäntarinan kertojien finaalia ja sieltä Rantsilan Kurunnevalle perinteiseen suolentopalloturnaukseen ja nyt kattelen Tangomarkkinoiden finaalin joita juontaa “löytölapseni” Johanna Pakonen. Tangokuningatar vuodelta 2002, siis ihan oikeasti minun löytöni vuosien takaa oululaisesta karaokebaarista. Konsa TV:n tango-ohjelma loppuu suuntaan Ylikiimingin Nuijamiesten lavan 50-vuotis Juhlatansseihin joissa esiintyy mm. edustajaystäväni Mikko Alatalo.